Viime talvena päätin lähteä vaihto-opiskelemaan Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Olin käynyt kuuntelemassa vaihtoonhakuinfoja jo parina edellisenä vuotena, ja tuntui oikealta hetkeltä lähteä itsekin reissaamaan. Vaihtokohteen valinta tapahtui puolihuolimattomasti; johonkin kauas piti päästä, ja kiltahuoneella oli kuullut puhuttavan eri maailmankolkista, mihin kiltalaisia oli mennyt. Valitsin koulun sisäistä hakua varten kolme vaihtokohdetta: Thaimaan, Venäjän ja Japanin. Moskovan Bauman Universitystä tarjottiin avuliaasti infomateriaaleja, ja vastattiin nopeasti tiedusteluihini sähköpostitse. Vaikka Venäjän suuntaan virisikin vilkas kirjeenvaihto, otin vastaan Thaimaaseen tarjotun vaihtopaikan, kun LUTilta ilmoiteltiin vaihtarivalinnoista.
Syksyllä 2014 alkoi sitten hakuprosessi Asian Institute of Technologyyn. Täytin online-hakemuksen liitteineen ja jäin odottelemaan jatkoa. AIT:n hakutoimistosta kyseltiin englanninkielisen kanditutkintokopion perään, ja tarjosin saman liitteen uudemman kerran sähköpostilla todeten, että englannin kielinen osuus alkaa sivulta seitsemän. Myöhemmin myös AIT:n energiaosastolta pyydettiin ystävällisesti lähettämään englanninkielinen versio todistuksesta, ja lähetin kärsivällisesti kolmannen kerran saman dokumentin, mikä onneksi riitti tyydyttämään AIT:läisten kanditutkintohimon. Sen suurempia kommelluksia hakemuksen suhteen ei ollut, ja kansainvälisten palvelujen toimistossa vieraillessani sainkin kuulla ja nähdä eräänkinlaisen elämänkertaromaanin käsikirjoituksen, joka erääseen vaihtokohteeseen vaadittiin liitteeksi hakemukseen.
Kun online-hakemus oli ensin käsitelty ja olin edennyt jatkoon, tarvittiin enää viitisen allekirjoitusta papereihin, että AIT:stä lähetettiin virallinen opiskelemaan-hyväksymistodistus. Tämä todistus taskussani marssin hyvissä ajoin marraskuussa Thaimaan lähetystöön anomaan viisumia, joka vaaditaan yli kolmen kuukauden oleskeluun maassa. Virkailija oli ensin sitä mieltä, että olen oikeutettu kertaviisumiin, joka minun tulisi uusia sitten maassa ollessani. Kommentoin, että olin kuullut edellisen samassa kohteessa olleen vaihtarin saaneen monikertaviisumin, joka on vuoden voimassa. Virkailijat pitivät pikapalaverin ja myönsivät sitten että onnistuuhan se. Liitteet olivat kunnossa, mutta en huomannut ottaa käteistä viisumin maksuun, ja niin sain tehdä pikaisen happihyppelyn Bulevardilla ennen kuin lähetystön viisumihakemuksien vastaanottoaika päättyisi.
Lentoja olin alkanut katsella jo lokakuussa seuraavalla taktiikalla: hain ensin varaussivustojen kautta parhaita tarjouksia, jotta hakuun sisältyisi paljon eri lentoyhtiöitä. Sitten ajattelin mennä lentoyhtiön omille nettisivuille lippuja varaamaan ilman välikäsiä. Yllätyksekseni sain liput kuitenkin halvemmalla ulkopuolisen varaussivuston kautta verrattuna lentoyhtiön omiin nettisivuihin. Hintaa meno-paluulipuille tuli 658 €. Lähtö tulee olemaan uudenvuodenaattoiltana, ja paluu kesäkuun neljäntenä.
