lauantai 28. helmikuuta 2015

Bangkokin katoilla

Tähän mennessä päivärytmit ovat asettuneet uomiinsa, ja niinpä blogikirjoittelun tarvekin on tuntunut vähäisemmältä. Olen herännyt arkiaamuisin vähän ennen seitsemää, mennyt uimaan koulun altaaseen, sitten aamupalalle ja mahdollisesti aamuluennolle. Rutiineista kertonee kai sekin, ettei minun tarvitse enää kahvilassa varsinaisesti tilata mitään, vaan se on "se tavallinen".


Mestarin aamupala

Iltapäivät kuluvat luennolla, läppärillä tai keskustan suunnalla pyöriessä. Illalla lämpötilan hieman laskiessa voipi käydä juoksentelemassakin. Eräänä keskustassa-pyörimis-päivänä menin aamupäivällä Chatuchakin markkinoille, josta voi ostaa mitä erilaisempaa krääsää. Itse tyydyin (huom! ei "itsetyydyin") jalkahierontaan ja ruokahankintoihin. Chatuchakista suuntasin Lumphini-puiston vieressä sijaitsevaan Banyan Tree Hotelliin seuraamaan auringonlaskua 61:nnesta kerroksesta.






Kävimme Solar Energyn kurssin puitteissa vierailulla Chulabhornin sairaalassa. Ei siksi, että kurssi olisi erityisen hasardialtistava, vaan koska sairaalan katolle oli asennettu vuonna 2009 200m² aurinkokeräimiä (100 kpl). Tämän lisäksi sairaalassa oli käytössä lämmöntalteenottojärjestelmä, joka hyödynsi ilmastoinnin poistolämpöä käyttöveden lämmityksessä. Heräsi kysymys, kuinka paljon kyseisessä parantolassa sitten kuluu lämmintä vettä, kun lämmöntuottojärjestelmän kapasiteetti oli noin 30 000 litraa/päivä. Kuuleman mukaan käyttöön meni noin 5000 litraa lämmintä vettä päivässä...

Chulabhornin aurinkokeräimet. Taustalla toinen kahdesta 10 000 litran varastosäiliöstä.

Mustavalkoraidallisia hevoseläinminiatyyrejä kadunvarsieläintarhassa.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Tyhjän päällä seisomista ja surffisimulaattori - Miltä fluidista tuntuu?

Pitäisiköhän kouluhommistakin virkkoa sananen? Eräänä päivänä pidin 10min esityksen Suomen bruttokansantuotteesta, hintaindexeistä ja sellasista. Solar Energyn labratyöt on teetättänyt eniten työtä tähä mennes; tajuttiin tosin ryhmän kesken viime viikolla, että palautettiin viikko etuajassa meidän edellinen raportti, ilman myöhemmin annettuja ohjeita ja dataa. Ilmankos ne laskelmat tuntu vähän kiperiltä vääntää exceliin. Tänään puolestaan sai palautella mieleen matriisilaskentaa Policy analysis -kurssilla, oli kuitenkin sen verran yksinkertaista, että graafisella laskimella pärjäsi hyvin.

Sitten sitä kaikkea muuta höntsää. Käytiin pari viikkoa sitten allasbileissä Lumphini-puiston liepeillä Sofitel-hotellissa. Hinnat olivat vähän korkeammat, mutta niin oli myös diijeiden ja näköalojen laatu siellä kymppikerroksessa. Terassi kiersi rakennuksen ympäri, porukkaa oli kuin pipoa. Tunnelma oli kohillaan, ja tanssiliikkeitäkin käytiin esittelemässä vuorotusten "lavalla" DJ:n edessä. Alustanahan siellä muuten oli nurmikko (olisikohan ollut tähän mennessä korkeimmalla sijaitseva nurmikko maanpinnasta mitattuna, missä olen tanssahdellut).

Viime viikolla oli myös urheilutapahtuman tynkää. Kampuksen slowbike -kilvassa en päässyt edes finaaliin, kun siellä oli jannuja, jotka vaan istu paikoillaan pyöränsä päällä. Vaikka mulla olikin mun punainen Turbo Fairy, en pärjänny kisassa, vaikka seisoin pedaaleilla, mitä ne on, niin polkimilla. 3,1 km:n juoksukilvassa olin kolmas itsekellotetulla ajalla 11:27. Jäin puolet loppusuorasta jälkeen voittajasta, ja niinpä hieman kismitti etten ollut paremmin valmistautunut kilpaan, virittäynyt kunnolla taistelemaan henki tiukassa. Kuumotus oli melkomoinen, sillä kisa käytiin noin pari tuntia ennen auringonlaskua, normaalisti välttelen urheilemasta siihen aikaan.



kolmas sija on voitettu sija, sanotaan


Viime viikonloppuna suuntasimme muutaman energiaopiskelijan kera Hua Hiniin, pari tuntia etelään Bangkokista. Vietin lauantain vesipuistossa erilaisia liukumäkiä laskien. Osa lauttamäistäkin oli ihan kivoja, eräskin tuli kohtuu jyrkästi alas ja jatkoi halfpipeen vauhtia hidastelemaan, toinen vähän laimeampi oli niin kuin olisi tullut huuhdotuksi pöntöstä alas, elikkäs leveiden, loivasti kallistettujen reunojen keskellä oli reikä, jonka kautta lautta poistui veden kera.

vesipetoja (oliko pikkase vaikee ajottaa hyppy kun laskenta oli thaiks, no ei)


Suosikkini oli kuitenkin semmoinen teloituslavasimulaattori; ensin noustiin raput vesipuiston korkeimpaan rakennelmaan, sitten asetuttiin seisomaan pystyasentoon liukumäkiputken sisään, sitten luukku aukesi jalkojen alla, ja laskija putosi pystysuoraan putkeen. Tippumisen tarjoaman alkukiihdytyksen jälkeen putki lähti nousemaan ylöspäin, teki silmukan, ja laskeutui hidastusaltaaseen. Liukumäkikokemukseen sisältyivät oleellisena jonotusvaiheessa (kyllä, tähän riemuun oli osallistujia jonoksi asti) kuuluvat luukun avausmekanismin kaksiosainen, metallinen loksahdusääni, sekä sitä välittömästi seuraava "riemunkiljahdus". Luukun auettua jalkojen alla seurasi sekavia hetkiä, joina ei oikein hahmottanut mihin suuntaan oli menossa, ja että onko sitä veden alla (voiko hengittää) vaiko eikö. Erinomainen vehjetin simuloimaan fluidin sielunelämää siis.

Toinen mainio kokemus vesipuistossa oli surffaus leveässä mäessä, jossa vesi puskettiin virtaamaan ylämäkeen "surffialustan" aikaansaamiseksi. Tunnin tasapainoilun ja kaatuilun jälkeen homma alkoi jo hieman sujuakin. Yllätyksenä tuli, miten herkästi lauta reagoi painopisteen muutoksiin ja kallistuksiin, verrattuna vaikkapa lumilautailuun. Vesipuistosta suuntasimme Mida de Sea Hua Hiniin, ja kävimme ruokailemassa meren äärellä. Illallisen jälkeen kävimme katsastamassa paikallisen yömarkkinoiden kaupalliset tuotteet, jonka jälkeen palasimme hotellille. Liityin vielä intialaisseurueen mukaan, menimme yöllä muutamaksi tunniksi vielä rantahiekalle kuuntelemaan musiikkia ja leikkimään hippaa. Aktiviteettien taantumuksellisuus kertonee kokijoiden tajunnan tilasta jotakin. Aamulla aamupalan ja altaan jälkeen suuntasimme jonnekin mestoille vierailemaan kunkun virka-asunnolla/ palatsilla, josta oli ainakin väliaikasesti tehty siis turistikohde. Tämän nähtävyyden tallennettuamme oli aika aloittaa paluumatka Bangkokiin ja kampukselle.

häröilyä pikku-Venetsiassa


sama paikka, eri poseeraukset

yömarkkinoilta voi löytyä josjonkilaista kulkijaa

taas yksi hotelliaamu (Mida de Sea)

kuninkaan huvila-aluetta työmatkoja varten

ei ollut turhan paljon ryysistä Huahinin rannoilla
tällä elikolla ei ole kyllä hyvät mielessä!